Ensimmäinen

Ensimmäisen entryn otsikointi Antti Tuiskun levyn mukaan saattaa olla virhe, suuri virhe, jota tuskin kuitenkaan tulen jälkeenpäin katumaan. Se kuvastaa liian usein hyvin niitä tunnelmia, kun tavaa mielessään lauseita ja yrittää keksiä, mitä oikeastaan kirjoittaisikaan. Nopeita laskutoimituksia tehdessäni viimeisestä "ensimmäisestä entrystä" mihinkään blogin on kulunut mukavat kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta, mutta se ei tee niiden kirjoittamisesta helppoa.

Livejournalini itkee kohta siitä taakasta, miten monesti se joutuu kuulemaan "rakastan sitä ja tätä bändiä", joten ajattelin päästää sen tuskistaan kirjoittamalla oikeasti järjestelmällisesti jonnekin. Niin kuin vuosia sitten, enää en joudu kirjoittamaan siitä, miten epäilen pystyväni pitämään säännöllistä blogia, koska sen ongelman olen jo kauan sitten ohittanut. Enää mietin sitä, osaanko kirjoitta marginaalisesti vain musiikista.

Voisi auttaa, jos osaisin oikeasti genrettää musiikkia, muta se tuntuu olevan mahdottomuus. Olen kuulemma rock-alternative-emo-indie-pop punk -pakkaus, jonka kuuntelee suhteellisen kapeakatseisesti musiikkia. Niin muistan last.fm'n minulle kertoneen. En ala väittelemään vastaan, vaikka tuon emon tuolta nappaisinkin ja vaihtaisin pop punkiin. En vain pidä emoudesta käsitteenä, niin musiikillisesti kuin tyylillisestikään.

Harrstan musiikkiin rakastumista, eikä siinä varmaan ole mitään vikaa. Lompakkoni tosin ei rakasta sitä yhtä paljoa, mutta sen mielipidettä tuskin kysyttiin.